-tilaa
-raikas ilma
-rauha
Mikään ei ole niin ihanaa, kun aamun pöpperössä pääset metsään hiippailemaan. Koirat saa juosta, luonto herää. Siellä menee kuin varkain helposti 30 min. Meillä menee metsässä joka aamu 20 - 60min. Tänään vain 40min kun alkoi kahvihammasta kolottamaan.
Tänäkin aamuna ajattelin, että miten onnekas olenkaan, kun on metsä vieressä. Aamu alkaa jotenkin kivuttomammin, kun ei tarvitse remmin perässä roikkua ja väistellä ihmisiä, toisia koiria jne. Vaan suuntaat metsän rauhaan, missä kaikilla on tilaa liikkua ja olla. Voit myös vain hissutella eteenpäin, nauttien, ilman hikeä. Koirat kyllä liikkuu vaikket itse niin lujaa liikkuisikaan.
Ja mikä parasta, motoriikka kehittyy paremmin kuin tasamaalla kävelytiellä juosten. Saksanpaimenkoira, kun ei ole niitä ketterimpiä rotuja.
Ja siellä on aina kuitenkin uutta. Voit vaihtaa reittiä vaikka kuinka paljon. Metsä suorastaan kannustaa hyppimään, juoksemaan ja leikkimään.
Eikä lihaksiston monipuolinen rasitus tai kehittyminenkään ole pahasta. Päinvastoin. Monipuolisella kehonkäytöllä luodaan pitkälle toimiva kokonaisuus.
Kyllä se on kiva katsoa kun koirat juoksee metsässä, hyppien mättähältä mättähälle. Ne nauttivat ihan eritavoin, kuin niityillä tai kävelyteillä.
Vanhoja epäselviä kuvia, mutta ajoivat asiaa. Joskus sitä vaan on onnellinen pienistä asioista, kuten metsästä talon vieressä, että joka päivä voi käydä siellä. Ja kun aamulla siellä on käyty, niin illalla voikin suunnistella niille kävelyteille ihmisten pariin.
Jotain muutakin mun piti läpistä tähän samaan syssyyn, mutta en nyt muista. Toi metsä sai niin hyvälle tuulelle, et jätetään lätinät tähän. Nauttikaa koirienne kanssa kesästä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti