torstai 21. kesäkuuta 2012

Hakuilua

No niin. Mistähän sitä aloittaisi?

Koska Koda on nyt muutamina kertoina reagoinut ampumiseen karkaamalla ampujan luo, niin päätin tänään ottaa oikein tehotreeniä ampumisen suhteen. Aina kun menin kentälle ottamaan tottista, niin ammuttiin samalla. Viimeisellä lyhyellä tottiskierroksella Koda ei enää reagoinut laukauksiin vaan teki tottista, niinkuin kuuluukin. Ei meinaan ole mieltä ylentävä tunne kokeessa, kun koira lähtee seuraamisesta ampujaa kohti. Piiska ja ase kun kuulostavat niin samalta, joo-o.

Nooh, muutama tehokuuri ampumista kun teen tottista, niin eiköhän se siitä. Siltä se nyt ainakin näytti. Kiitosta vaan treenijoukoille ampumisesta. :)

Tottistreenit menivät siis ihan kivasti, mutta eihän se riitä...
koska meitä oli kentällä muutama hakuihminenkin paikalla ja oikein gurukin, niin pistinpä kyselyä peliin jos voisin kokeilla ottaa ensimmäiset haku treenit/kokeilut Kodan kanssa.

Kodallahan ei ole hakua treenattu, mutta kuinka vaikeaa se nyt voi olla? (Tiedän, todella vaikeaa). Itsekin olen joskus vuonna keppi ja kivi hakua harrastellut ja varmaan siinäkin on metodit muuttuneet ihan huimasti.

No hetki juttelua ihmisten kanssa, että miten kannattaa tehdä ja mitä Koda jo osaa ja eikun koira autosta, liivit päälle, rullat (patukat) mukaan ja pallo sekä näyttöliina (onneton pikku tottisliina). :) Ihan oli kuulkaa jo pätevyyden ja harrastaneisuuden tuntua, kun lähdettiin tekemään Kodan ensimmäistä haku (ilmaisu) treeniä!

Koda valppaana, kun maalimies menee patukan kanssa.
Patukka maalimiehelle ja maalimies otti kontaktin koiraa sekä näytti patukan. Sitten vähän matkan päähän ja kyykkyyn.
Suuntaan kädellä kohti maalimiestä.
 Minä osoitin suuntaa kädellä ja sanoin: "AKKA!"

"AKKA" eli lupa lähteä.
Vitsi Koda oli innoissaan. Se syöksyi patukkaan kiinni ja ensimmäisellä kerralla jouduin kutsumaan Kodan luokse ja vähän avustamaan, mutta sen jälkeen Koda toi todella hienosti patukan mulle eteen, mun ollessa eleetön. Toki lähetyspaikasta kävelin heti vähän eteenpäin ns. linjaa, jotta saatiin heti kaarta mukaan. :)


Koda tuo mulle patukan "AKALTA" minkä löysi.
Vähänkö hieno fiilis, kun Koda toi patukkaa mulle eteen ja mä sain vaan seistä hiljaa. Koda on kyllä niin käsittämätön koira. Se halu tehdä asioita on ihan uskomaton ja ennenkaikkea kyky oppia asioita.

Patukasta irti ja näyttöliina kiinni.
 Sitten ei muuta kuin kohti maalimiestä joka heilutteli palloa.

"Näytä!"
Yritin muka pysyä pienen liinanperässä. No en todellakaan pysynyt. Ens kerralla hommaan kunnon pitusen liinan. Ehkä 3m tai 5m ei kai sitä vielä mitään 10m tartte, kun vasta treenataan?

Koda ja loppupalkka. On se niin HIENO tyttö! :)

Ilmasut meni tosi hyvin. Koda syöksyi ottamaan patukan, toi sen mulle ja lähti vauhdilla näytölle. Parin kerran jälkeen otettiin jo maahanmenotkin mukaan näyttöön, koska Koda teki hommia niinkuin ois aina tehny. Se on kyllä niin ihmeellinen koira. Eipä sitä tarvitse paljoakaan koulutella, pääasia sille on että tehdään. Ja nytkin kaikki asiat oli sille uusia aina vieraista ihmisistä lähtien. :)

Hitsi kun tuli niin hyvälle tuulelle tuosta. Kodasta tulisi kyllä hyvä hakukoirakin. Kukahan jaksais sen siihen oikeasti kouluttaa. 

Kai se täytyy alkaa tähyämään syksyn hakukokeita jos vaikka sitten jaksais tota haun saloihinkin opettaa. ;)

No joo, kokeillaan nyt jonkin aikaa toistaiseksi. Kivaahan toi oli. Ehkä Kodasta voisi tulla sekä jälki- että hakukoira?



sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

JK1 Koejännitystä

Wuhuu!
SPL-Kuusjoki järjesti tänään metsäjälkikokeen ja Koda sai JK1! Pikkusen tuuletin ja huusin -JES!, kun sen tajusin. Sitten tajusin kokeen olevan vielä kesken (arvostelu) ja muistin taas käyttäytyä. :)

Aamulla sika-aikaisin lähdettiin Kuusjoelle ajamaan.

Aloitettiin koirien tarkistuksella sekä numerolappujen arvonnalla. MÄ sain numero ykkösen ja jokainenhan tietää, että silloin tulee kisan ykköseksi. ;) Numero on enne. No ihan näin ei käynyt, mutta hyvin meillä meni silti. Se on hyvä numero toi ykkönen. :D

Ensin oli vuorossa jälki sitten esineruutu ja lopuksi tottelevaisuus.

Jälki: Rehellisyyden nimissä on sanottava, että on se janalähtö paremminkin mennyt, mutta Koda nosti jäljen ja lähti sitä voimakkaasti ajamaan. Eihän siinä muuta kuin narunpäästä kiinnipitäen ja ryskien ryteikköön. ;) Tosi hienosti Koda ajoi jäljen ja vauhdilla ja kerkesi vielä ilmaista kepitkin mulle. Sillä oli niin kiire, että se tyytyi vaan nenällä niitä osoittamaan ja kun totesin, että hyvä (kun näin sen osoittavan keppiä), niin johan se kaahasi jo ryteikköä eteenpäin. Välillä liina lipsahti kädestä ja joutui huutamaan, jotta Koda odota! Muutama kunnollinen ojakin ylitettiin (Koda hetken niissä läträsi) ja näinpä peuran tai hirven reisiluunkin. Suuntavaisto katosi ihan tyystin ja tielle saavuttuani ei ollut hajuakaan, että missä auto tai mikään? No eikun soitto kaverille ja kaveri tööttäämään autontorvea. No olin jo ehtinyt juosta tietä pitkin väärään suuntaan niin pitkälle, että kuskilla meni hetki mut ja Koda saavuttaa autolla. :D Koda toimi tässäkin hyvänä vetoapuna.

Koda on luovuttanut esineen esineruudussa.
Esineruutu: Joo oli todella onnistunut lähetys (niinkuin jäljellekin eli paniikinomainenjännitysroiskasu), mutta Koda teki hyvin töitä ja ehtipä vielä valkkaamaankin, että minkä esineen tuo (minä näin koirasta vain hännänpään). Päätöksen tehtyään lähti voimakkaasti tuomaan esinettä, mutta toi sen ensin väärälle henkilölle ja tiputti esineen. Samassa Koda jo huomasikin mut ja otti oma-aloitteisesti esineen ja toi sen upeasti mulle.

Koda seuraa pitkällä suoralla.
Tottis: Jaa-a. Mitähän tästä kertoisin. Pääkipu oli jo jännityksestä yltynyt, eikä mikään mennyt niinkuin olin etukäteen kuvitellut. Paikallaolo, ok. Seuraamisessa taas pomppimista ja säätämistä, ampumisessa meinas taas lähteä ampujan luokse. Sitten ryhdistäytyi, kun käskin seurata. Juoksemisessa taas innostui ja alkoi sähläämään. Mulla meni taas plasmat niin sekaisin, etten oikeastaan muista kaaviosta mitään. Liikkestä istumisessa meni hienosti maahan, niinkuin myös liikkeestä maahanmenossakin. Tänne ja sivulle ok.

Koda seuraa L:n sakarassa.

Noudoissa lähti taas Kodalla mopo keulimaan. Tasamaanoudossa syöksyi kapulalle ja tuli luo, mutta viimemetreillä jäi kapulankaa maahan mun ulottumattomiin. No uus käsky ja sitten Koda jo toikin kapulan, niinkuin hienosti osaa. Hyppy noudossa hyppäsi, otti kapulan ja kiersi?! esteen. Toi kyllä vauhdilla taas korrektisti. Toim. huom. missään noudoissa ei ollut mälväämistä! :) A-estenouto, ok.

Mä sain sittenkin kapulan heitettyä  A-esteen yli.
Koda tuo kapulaa.

Luovutus.

Eteenmeno oli upea. Lähti vauhdilla kohtisuoraan ja meni maahan. Paikallamakuu ok.

Eteen ja Koda läksi kuin Annikki Tähti
Että tämmöistä tälläkertaa. Mutta kyllä oli hienofiilis saada tulos. Nyt eikun lisää treeniä sillä tuossa kokeessa paljastui hyvin ne treenattavat osa-alueet. Tosin me kyllä vietetään nyt ansaittu ja rento lyhyt kesäloma. :)

Treeni-iloa ja onnea kisoihin kaikille. Minäkin jo hengitän taas suht normaalisti. :D

Koda loppuarvosteluja kuuntelemassa JK1 tuli! Jes!

Kiitos Koda! Ei täst tulis mitään jos ei mulla olis noin taitavaa ja lahjakasta koiraa, joka korjaa munkin puutteet kun jännitän enkä mihinkään järkevään kykene. Tänään vaan nyt nukutaan ja huomenna herkutellaan ja käydään ostaa uus lelu palkaksi. Saat itte valita. :)

Iso kiitos myös Kuskille. Ei tästä ois mitään tullu, jos et ois ollu kertomas mulle, et mitä pitää tehä ja painelemas metäs sitä auton tööttii. :D


LISÄYS:
Isot kiitokset SPL-Kuusjoki. Koe oli hyvin järjestetty ( ton ykkösen jäljen jälkeen uskaltaa hyvin mennä kakkoseenkin :) ) ja ohjeistettu ja mikä parasta, porukka oli mukavaa ja toisia kannustava! Heti tullessa sai lämpimän vastaanoton, kiitos siitä. Varmasti tullaan vielä toistekin jos kohilleen osuu! :)

Kasvattajallekin iso kiitos upeasta, terveestä ja niin lahjakkaasta koirasta. Tällaisen fiksun yksilön kanssa harrastaminen on todella hauskaa. :)

Mie viel hetken fiilistelen, koittakee kestää, oon vaan niin onnellinen. :) Tähän loppuun vielä "voittajan" poseeraus! :D











KIITOS JA KUMMARRUS JA EIKUN LEUKA RINTAAN JA KOHTI UUSIA NÖYRYYTYKSIÄ!

Ensin tosin vähän treenataan..






perjantai 15. kesäkuuta 2012

Kaikkea sitä pitääkin

Nyt täytyy myöntää, että jännittää.

Menin ilmottautumaan kokeeseen ajatuksella, että tuleepahan enempi treenattua ja kyllähän se jo jotain osaa.

Positiivinen asenne oli itsellä pitkään päällä. Noudot alkoivat sujumaan tasamaalta ja esteidenkin kanssa. Eteenmenokin alkoi löytymään. Muutenkin tottis oli suht tasaseen hanskassa, mukamas..

Tässä ihan vaan muutama tämän päivän pulssia nostattavia pikkujuttuja mitä ei ennen ole ollut.

Oikeasti noudot joopa. Koda on keksinyt jäädä odottamaan lupaa eikä lähdekään. Aargh! Joutuu antaa käsiavun.. samperi sentään. Ja nyt se on keksinyt, että esteenkin voisi yrittää kiertää, eikä!

Seuraamisessa se poikittaa nätisti 90 asteen kulmassa ja painaa. Nyt tuli tänään ihan uutena nopea kiertäminen mun edestä sivulle, kun pysähdyn. Liikkeestä maahan se ei mene. Voi elämän kevät.

Eteenmenossa olen kerran kokeillut, että se juoksusta menee maahan. No sen se teki.

Eihän tolla voi lähteä tekee mitään koetta, kun se säätää ihan omiaan! Eikä toi helpota mun jännitystä ollenkaa.

Esineruudussa tänään Koda iloisesti jäljesteli mun kävelemiä poikittais jälkiä, eikä tajunnut että esineruudussahan siellä ollaan. Lopulta kun huomasin sen olevan esineen lähettyvillä, niin sanoin hyvä ja silloin Koda otti esineen ja lähti tuomaan sitä. Esinettä tuodessa se tiputti sen maahan. Yleensä se oikein tuo sen mulle eteen istuen. Vähän ressaa, et mitähän se vielä keksii.

Jälki, huoh, no jana meni reilun liinanverran suoraan ja sit yhtäkkiä Koda päättikin ottaa takajäljen?!Siitä sitten toiseen suuntaan käskettynä lähti ihan hyvin jäljestämään.  Jätti kuitenkin ilmaisematta ekan kepin.

Jotenkin nyt tuntuu siltä, että voihan elämä. Eihän tää nyt näin voi mennä? Todella kiva lähteä kokeeseen, että joo ei tää mitään osaa, kunhan nyt tulin tänne hengaamaan. Tänpäiväset treenit ei todellakaan helpota mun jännitystä, mut kai se on vaan kestettävä. Täytyy yrittää jotain pientä helppoo tms. treenii tässä vielä tehä.


Jotta seuraava päivitys voipi sitten olla katkeran akan tilitystä siitä, miten nopeasti voi homma mennä ihan puihin ja miten kekseliäs pikku koira mulla onkaan. Sehän saattaa keksiä vielä vaikka mitä, mitä ei ole KOSKAAN AIEMMIN TEHNYT!  

Tämä muistutuksena minulle, kun nöyryytettynä ja nolattuna sitten kirjoittelen tänne ne kisakuulumiset. Kyllä se on osannut, ihan oikeasti. Ja kaikesta huolimatta se on rakas ja ihana koira. 

Ja eikös jokaiseen kilpailukirjaan pidä tulla EDES se yksi epäonnistunut suoritus eli koe. :) Puuh, kiitos, että sain marmattaa edes tänne. Täytyy vaan yrittää pitää pää kylmänä.


lauantai 9. kesäkuuta 2012

Treeniä treeniä

Nyt on kyllä kertakaikkiaan tullut oikein urakalla treenattua. Joka päivä on treenattu jotain, yleensä tottista ja jälkeä tai esineruutua. Yleensä vielä näitä kaikkia ja olenpa saattanut ottaa aamulla pikaset treenit ja viel illalla toiset.

Jälkeä ja esineruutua olen aina tehnyt samana päivänä. Jos kerran tallon jäljen metsään, niin samalla vaivalla voin talloa esineruudunkin. Hienosti Koda on tajunnut esineruudun. Se etsii ja tuo nopeasti esineen minulle. Ei tarvitse edes kehua. Oikeastaan on vaan parempi, kun olen hiljaa.

Tottista oon ruvennut myös oikein urakoimaan, jos vaikka pienissä paloissa saisi sen nopeasti tehtyä. Ja kas näinhän se tuntuu toimivan. :)

Perusasento
Kalju Kojootti Koda perusasennossa valmiina suorittamaan kapulan nouto. Kapulan heitto esteen yli ja Kodalle käsky hyppy ja tuo.


Koda hyppää esteen yli kapula suussa
 Koda hienosti kysyy luvan ja hyppää esteen yli ja ottaa kapulan suuhunsa ja hyppää takaisin.

Koda tuo esineen oikein tyrkkää sitä ylöspäin
Todella upeasti Koda ottaa kapulan ja tuo sen ihan perille asti. Näkee oikein, että se on nyt tajunnut mistä kyse. Yhtään se ei edes mälvää kapulaa hakiessaan tai tuodessaan sitä. Siinä se vaan rauhallisena edessä istuu kapula suussa. Paha vaan, että tästäkään en voi ottaa kunniaa itselleni. Esineen (patukka, hiha tai kapula) pito on aina sillä rauhallista ja vakaata. Se tulee siltä ihan luonnostaan, on aina tullut ja sitä on vain tarvinnut vahvistella. Niinku jo aiemmin todettu, niin helppo koira.


A-este nouto. Vähän se tuli vinossa.
A-este tuntuu olevan oikein mieluinen Kodalle. Kapula yli esteen ja koira perään. Helppoa.

Tänään vasta toisen kerran kokeilin Kodalla esteitä kapulan kanssa ja eihän tuossa nyt ongelmia tunnu olevan. Se odottaa, että kapula heitetään ja hyppää tai kiipeää ja tuo kapulan mulle rauhallisesti. Ei siis mälvää kapulaa. Samaa vauhtia mennen tullen.

Lopuksi otettiin vielä eteenmeno. Pallon olin jo etukäteen vienyt ja aattelin kokeilla josko se Koda vaan lähtis juoksemaan, huomais pallon ja voila, siin ois eteenmeno. No sanoista tekoihin ja pikku pätkä seuraamista, käsi eteen ojoon ja käsky eteen! No niinhän siinä kävi, että Koda irtautui ja lähti juoksemaan eteenpäin ja huomasi pallon ja oli ihan intopiukkana. Mitenköhän tätä nyt sitten voisi oikeastaan treenata? Ei kai tää nyt oikeesti näin helppoo voi olla? ;)

Mutta on se vaan niin kaunis toi Koda, vaikka se onkin tällä hetkellä kalju. :)

Koda istuu

Koda makaa

Koda edestä ja takaa. :) Taas näkee kun karvat lähteneet, niin Kodahan on ihan miltein valkoinen kaula/niska/rinta seudulta. Muutenhan se olisi niin kauniin musta, pitkähköine karvoinen. :)

Ja eikun kokeeseen! ;) Tukijoukotkin on jo saatu mukaan taas hommaan hulluun. :D

Kiitoksia kuvaajalle! Kuvaaja sai rauhassa huseerata Kodan ympärillä ja noudoissakin seistä mun vieressä, eikä se mitenkään Kodaa hämännyt. Se nyt vaan on tommonen, ettei sitä pikkuasiat häiritse. :)


torstai 7. kesäkuuta 2012

Kesän alkua

Koulut loppuu ja kesälomat alkaa. Koda oli muutaman päivän hoidossa, kun itse olin muutaman päivän työmatkalla. Eilen illalla juoksutettiin kaverin kanssa pahimmat höyryt pois ja tänään päätettiin lähteä noin tunnin lenkille metsään, jotta koirat saisivat juosta.

Trii Musketöörs! 

Koda, Remo ja Miko
 Kolmikko hetken kuvattavana. Kieli pitkällä piti juosta, leikkiä ja remuta.

Miko niin nätti.

Miko ja Koda juoksee

Remo ja Koda
 Vauhtia riitti, kun kolmikko juoksenteli ympäriinsä kepit kenenkin suussa.

Joukkoa alkaa jo selvästi vähän läähätyttää. Meno ei enää ole niin energistä.

Itikoita oli (yök) ja yllättävän kuuma, kun aurinko paistoi eikä tuulta ollut.

Kun porukka oli väsynyttä mutta onnellista, niin hetken lepo ja juotto. Sitten menin polkemaan Kodalle metsäjälkeä. Päätin, että opetan janan samalla. Kodahan osaa jäljestää jo pellolla ja ilmaista jotenkin esineet, niin ajattelin, ettei se nyt niin vaikeaa voi olla.

Katsoin mistä lähettäisin Kodan janalle (hyvää "suoraa") eli aukeeta ei risukkoa tms, mitä joutuisi kiertämään. Siitä vielä polkua pitkin eteenpäin ja sitten metsään tallomaan. Kävelin noin 5m päästä aiotulta jananlähetyspaikalta jatkaen matkaa eteenpäin. Sitten tein kulman ja loppuun laitoin kepin. Siitä jatkoin pois takaisin polulle. Tein tällaisen helpon ensimmäisen metsä jäljen, ihan vaan nähdäkseni mitä pitää treenata ja mitä Koda jo osaa.

Koda odottaa, että pääsee jäljestämään.
Ihan selkeästi Koda jo mennessä tajusi mitä ollaan tekemässä. Yritti jäljestää kokoajan. Sai jopa itseään kiihdytettyä, että päätin pistää stopin asialle. Siinä sitten vaan hetki istuttiin ja odotettiin.

No vein Kodan janalle, sanoin mars ja jälki ja Kodahan lähti etenemään eteenpäin suoraan. Pikkuisen olisi halunnut lähteä sitten jo oikaisemaan jäljelle, haistoi sen ihan selkeästi, niin totesin, että ei ja mars ja jälki, niin palasi takaisin eteeni ja eteni jäljelle asti ja rupesi ajamaan jälkeä. Pientä hapuilua oli havaittavissa ja kiihtyneisyyttä, onhan metsä kuitenkin niin erilainen kuin pelto. Mutkassa meni itsensä verran yli, palasi takaisin ja otti kulman ja jatkoi aina kepille asti, minkä hienosti ilmaisi! Vitsi sentään. Ja mä aattelin, et ois enemmänkin työmaata.

Kai se täytyy tänää illalla vielä tai huomenna käydä vielä vähän reenaamassa, joko janoja tai sitten mutkia metsässä. Kepit joo tietysti myös. Mutta siinähän se sitten ois. Kukakohan jaksais tolle ne ykkösen tottis liikkeet opettaa, niinku noudot, eteenmenon, liikkestä maahanmeno, liikkestä istuminen ja seisominen. Tarttis ruveta noitakin treenaa, kun kerta maasto on kohta hanskassa. Tai niinhän mä luulen. Ehkä mä tänään meen treenaa noita noutoja ja esteitä ja liikkeistä jättöjä. Edes noita liikkeestä jättöjä.


Lisäys: No niinhän sitten siinä kävi, että lähdin treenaamaan esteitä.

Hyppyesteen aloitin matalasta ja nostin kokoajan aina metriin asti. Yhtään en tienny miten Koda reagoi sellaseen muoviesteeseen joten aluksi kävelin siihen sitä näyttämään. Olen meinaan monasti nähnyt, kun koirat ihmettelevät sitä ja tuulen leyhytellessä sitä muovia, niin se onkin aika epäilyttävä.

No Koda katsoi ja meinasi jo heti hypätä sen. Hassu koira. Ei muuta kuin Koda sivulle, patukan heitto esteen yli ja pienellä avustuksella takasin. Helppoa kun sen osaa. :p Ihan kivasti Koda sen yli hyppi monta kertaa ihan ylhäällä. Eli estehypyt ei ehkä olekaan Kodan ongelma. :) Hieno juttu. Toisille kun tuo hyppääminen ja tekniikan opettaminen voi olla välillä työn ja tuskan takana.

Koda hyppää kieli keskellä suuta
No estehypystä siirryttiin sitten A-estettä treenaamaan. Sehän taitaakin olla Kodan mieli este. Agilitissäkin jo tutuksi tullut este oli kuin pala kakkua. Ja nyt täytyy sanoa, että Kodan tekniikka on hyvä. Se ponnistaa kiivetessä yli harjanteen ja ojentaa etujalat siitä yli ja tulee nätisti alas, eikä luojan kiitos hyppää sieltä korkealta alas. Se on kyllä makee tekniikka ja koiraa säästävä. Tästä en kuitenkaan voi ottaa kunniaa itse, sillä Koda on sen kyllä ihan itse keksinyt. :)

Koda menossa hakemaan patukkaa

Koda tuo patukan

Eniten ehkä näissä huvittaa Kodan kieli. Aina mennään ja tullaan kieli keskällä suuta. Vauhti ei kuitenkaan ole hiljainen tai varovainen vaan epäröimättä se kiipeää ja hyppää. :) Se on vaan Kodan erikoinen tapa mennä kieli keskellä suuta. :D

Noh, ehkäpä kohta voin jo treenaa näitäkin pelkästään kapulalla. Kai sitä täytyy ruveta miettimään mihin JK1 kokeeseen Kodan vois ilmottaa jos vaikka sais sen avulla treenattua tota tottista.

Huomenna siis metsään jälki, esineruutu ja tottista treenaamaan. :)