Agilityä ja sählinkiä :D

14.1.2012 Lauantai-iltana suuntasimme autolla kohti agilityhallia. Kaverimme harrastaa sitä staffinsa kanssa ja minä ja Koda pääsimme hänen mukaansa myös kokeilemaan tätä meille täysin vierasta lajia.

Onhan Koda toki nähnyt ihan pentuna agilityesteitä. Tutustutin sen silloin nakin kanssa puomiin ja heittelin noin 10cm korkeudella olevien estepuomien yli nakkeja. Keppejäkin yritettiin vähän pujotella, mutta silloinkaan (paino sanalla silloinkaan) ei voitu puhua todellisesta lajiin tai esteisiin tutustumisesta miten ehkä asiaan ja lajiin paneutuneet harrastajat asian näkisivät. Tiedän että menestyäkseen tuossa lajissa, siihen täytyy tosissaan panostaa. Harjoitella tekniikka kuntoon, kuten kontaktit, irtautumista, omaa askellusta ja ohjaamista jne. Siinä saa kyllä todella suunnitella, mikä olisi paras tapa viedä rata läpi. Opetella ja miettiä, miten asiat koirallensa opettaa, sillä kysehän on sekunttipelistä.

No minullehan tuo merkitsee vain tilaisuutta sählätä koiran kanssa juosten. Pidän lajia hauskana tilaisuutena rentoutua koiran kanssa ja saada se tekemään jotain ilman, että sen tarvitsisi (saatikka minun) stressata siitä tekeekö se oikein. Tosin ajattelin, että koska Kodalle ei ole vielä opetettu edes hyppyä, saatikka A-estettä niin voipi olla, että tunti menee siihen, että saan Kodan tajuamaan, että mistä on kyse. Radan juoksemisesta en edes vielä uneksinut, vaikka se se vasta hauskaa olisikin ollut. Vaan kuinkas sitten kävikään? Kyllä se nyt vaan on myönnettävä, että Koda on todella nopea oppimaan asioita ja halukas niitä tekemään. Me päästiin kuin päästiinkin suorittamaan rataa ja voi, että me oltiin molemmat niin fiilareissa. Kodakin rupesi jo tämän tunnin aikana suorastaan kuumumaan! Ja miten hauskaa meillä oli kun suoritettiin niitä pieniä ratoja! Mulla on kyllä ihan maailman paras koira. :D

No ei sit ihan mennyt putkeen. :D  Siis eihän tossa voinut kuin revetä totaalisesti.

Sain ohjeen juosta putken ohi, jolloin Kodakin menisi putkeen. Aluksihan pysähdyin siihen suulle, niin Kodakin pysähtyi, eikä mennyt putkeen. Aika hyvin se seuraa mun tekemisiäni. Agilityssa se sit taas ei ole mukamas hyvä asia. Sen pitäis osata irrota ohjaajasta. Pöh. Me ei nyt välitetty tollasista hienouksista. Vaan lähinnä yritettiin suorittaa rataa. No sanoista tekoihin ja kohti putkea. Putkeen meni.. muu ei sitten mennytkään. :D

Lisää sähläystä. Mun oli pakko ottaa tää video tähän ton lopun takia. Vaikka meiän toises täs samas rataviritelmäs (ekassa) olikin upeita pitkiä jarrutuksia ja enempi vauhtia. :P  Mutta hei.. _meillä_ oli todella hauskaa ja tehtiin ihan niinku rataa ;) Tollasesta loppu huipennuksesta oli sit ihan pakko jo palkata, kun Kodakin niin kovasti yritti, vaikkei varmaan kukaan tienny, et mitä mä yritin. :D Ai taivas, joudunkohan pyytelemään anteeksi lajin harrastajilta? 

Kyllä me sitten lopuksi onnistuttiin jonkinlainen rata tekemään. :D

Hauskaa oli, sen totesivat jopa viereisellä kentällä treenanneet. Ehkä me emme opi valssaamaan tai saamaan hommaa menemään ihan putkeen, mutta varmasti tulemme pitämään kyseisen lajin omana rentoutus lajina. :)) Sen verran hauskaa oli.

P.S. Kauhean hankalaa oli monesta todella hyvästä videosta valita nämä kolme, mutta ehkä asia tulee näidenkin avulla ymmärretyksi. ;)

Kiitos M & I! :) ISO kiitos teille!