Kodak painaa
Koda todella näyttää nauttivan siitä ja nyt on ollu mielessä oikeasti hommata ne suojalasit, koska alun lähtöhuumassa tuppaa tuota hiekkaa yms. lentelemään silmiin. Nyt on opittu vielä oikein komea lähtökiljaisu (lue huuto karjunta) tuohon alkuun. Pajupilli viheltää kärsimättömänä, kunnes saa luvan lähteä, jolloin huutokarjunta hetkeksi alkaa. Nice.
Tämähän on myös poikinut jo kotiin astikin. Eli kun vetokamppeita aletaan keräämään kasaan ja pukemaan, niin alkaa härveltäminen. Mennään jo, mennään jo, MENNÄÄN JO! Jos tässä antaisi Kodan toteuttaa itseään, on tuloksena ovea, seiniä ja kaikkea vastaan hyppivä piippaavaa vinkuva sutina häslä. Koda saa ihan kiitettävästi kiihdytettyä itsensä. Rasittavaako? Voisi olla. Mutta kun Kodalle sanoo, jotta mee tohon ja odota, ni siinähän se istuu/makaa ja oottaa ja muljauttelee valkuaisiaan, et ei sulla VOI näin kauaa kestää ja eikö jo vaan mentäs? Sitte ku lähetään ulko-ovesta, ni se hyppelee innoissaan fillarin vierel, et jes, jes, jes. Säälittävää? Niin munkin mielestä. :D Pienestä ne koirat repii ilonsa.
Tänään käytiin ekaa kertaa oikein "porukalla" ajamassa lenkkiä. Seuranamme ja edessä vauhtipupuina toimivat kolme huskyä. Koko lenkki meni niin mallikkaasti Kodan osalta, että se jopa yllätti itsenikin. Lähtö ei ongelmia. Pieni rauhoittava pajupillin ääni ja kun annettiin lupa lähteä, niin Kodahan lähti. :) Ihan kivasti se pysy treenatun valjakon perässä (ajaja tais tosin himmailla koiriaan meidän takia, koska me ei tunnettu reittiä ja risteäviä hiekkateitä oli siellä miljoona), mutta siis vau. :D
Otettiin sitten parit ohituksetkin. Ensin ne hidasti ja me mentiin Kodankaa ohi (Koda kerpele taas veti huskien perskarvoja hipoen ohi ja just ku aattelin, et nyt oon saanu sen opetettua ohittamaan toiset niin koirat kuin ihmisetkin kauempaa) ja sit me hidastettiin (tai no muodon vuoks painoin jarrua ;) eihän me oltais niille pärjätty.... vielä) ja ne meni meiän ohi. Ku ne ohitti, ni Koda pysy hienosti laidassa ja ne osas ohittaa vähän kauempaa. Oli muuten eka kerta, kun joku ohitti Kodan. Yleensä se on Koda joka ohittaa muita.
Mutta kivaa oli ja tästä on hyvä jatkaa. Että tää voi olla kivaa. (Ja mä tartten toisen koiran tähän touhuun mukaan).
 |
| Kodak, pikku pupunen |
Niin siistii. :D
Kuvista välittyy kyllä vauhdin hurma! Kuuluuko sulla alku-/loppuverryttelyt mukaan ja meettekö koko matkan niin että koira vetää täysillä? Lajista kiinnostunut täällä kyselee.
VastaaPoista...Niin, siitä se ajatus sitten lähti toiseen koiraan vai miten se meni? ;)
Totaaa.. mä en oikeasti ymmärrä tästä lajista mitään, mutta yleensä meen joku 500m - 1km niin, että koira ravaa fillarin vierellä liina löysänä ja sit saa vetää kokoajan. Jos Koda itte hakeutuu löysilleniin saa ravata siinä tai sitten pidetään taukoa. Yleensä Koda kuitenkin hetken päästä lähtee taas vetämään. Riippuu ollaanko ihan vaan fillaroimassa huvin vuoksi ns. pitkää matkaa vai otetaanko lyhyempiä spurtteja. Ja aika varovasti meen koiran mukaan mitä se jaksaa. Joskus fillaroidaan jonnekin metsään, missä tehdään joku fiilistely lenkki, joskus vaan ihan fillarilla tehdään lenkkiä. Ja lopuksi kävelen sen aikaa, että vetreytyy lihaksisto ehdottomasti. :) Illalla saatan hieroa ja venytellä viel koiran läpi.
VastaaPoistaMä oon halunnu jo pitkään toista koiraa Kodalle kaveriksi (lähinnä shelttiä), mutta jostain syystä ei ole kahteen vuoteen riittänyt mulle pentuja. Syntyy liian vähän narttuja yhdistelmistä, joista voisin ottaa. Säälittävää, koska nythän mä vähän niinko oon pakotettu vissiin ottaa sen toisen ison koiran. Ja sehän ois sakemanni kans, et sen kanssa vois harrastaa pk-juttuja ja myös tätä vetoa. Ja voin kertoa, et tää vetoharrastus jyrää kokoajan mieltä, et tarttee saada kohta sakemanni valjakko. Argh. :) Ja sit se toinen koira ei vois sietää vetämistä..
Koda on aina rakastanu vauhtia, ni se kun tajus, et vetämäl mua päästään nopeempaa, ni siitä se sit lähti, eikä loppua näy. Ei kaikki siitä juoksemisesta pidä. Mut toki me pidetään juokseminen vaihtelevana eli matkat eripituisina, samoin reitit/maisemat jne. niin säilyy mielenkiinto. :)
Ehkä mä yritän viel taistella toisen ison koiran ottamista vastaan, koska yhden koiran kanssa (varsinkin Kodan) elämä on niin älyttömän helppoa ja mukavaa. :)
Kiitti vastauksesta! Jää siis myöhemmin nähtäväksi tuleeko teille valjakkovahvistus vai sparraaja Kodalle kaveriksi ;)
VastaaPoistaMe ollaan vasta tehty muutamat pyörälenkit, joten suurella mielenkiinnolla luen jatkossakin tästä aiheesta postauksia :)
Mä aikoinaan aloitin ihan vaan kevyillä rauhallisilla pyörälenkeillä. Fillaroitiin johonkin hissukseen, vaikka metsään tai uimaan ja välil metsis vetelin tolla mun maasatopyöräl ja Koda sai juosta vapaana. Talvella hiihtelin aluks ja Koda vapaana ja sit pikku pätkissä vetoa. Siitähän se sitten sytty tosi nopiaan.
VastaaPoistaKaverin koira taas totutteli hissukseen yhen talven, ennenkuin syttyi tohon veto touhuun ja toiset koirat vetoapuna on myös hyväks, ihan lyhyil matkoil aluks. Ja jos nyt ite rauhas fillaroit (mullahan Koda rupes itekseen vetää springeris), ni opeta samalla suuntia, kun käännyt eli sanot vaan oikee, vasen tai jos meet suoraan, ni mars tms. ni saat suunnatkin "ilmatteeks" ja hiljentämisen sekä pysähtymisen , ohitukset (springerillä tämäkin helpompi opettaa, kuin et koira heti eessä vetämäs), ni oppii, ku fillaroidaan, et ei tavata toisia koiria, samoin laitojen vaihdot jne. Helpottaa sit kummasti, ku pääsette lujaa menemään.
Mehän mennään porukalla talvisin hiihtämään tai no nykyään kelkkailemaan (kickspark) on muuten hienoa, suosittelen. Hankijalaksil voi mennä kävelyteitäkin, kun ei niitä oo hiekotettu. Viime talvena kävin monet kerrat kaupassa tai lenkin sil kelkalla ja välil " kisaamaan" kavereidenkaa.
Mahtavaa menoa! Ja tosi hienot kuvat oot saanu liikkeessä. Multa ei ois onnistunu koskaan :D
VastaaPoistaKyl nää siskot on niin samanlaisia. Harmi, et todennäkösesti eivät tuu enää toimeen niin et vois laittaa samaan valjakkoon. MUTTA tänä talvena, kun saadaan kicksparkki kanssa, niin pitää kyl käydä yhdessä vedättämässä pelloilla ja poluilla. Tähän asti, kun ollaan vaan juostu Rhon kanssa, niin ei ne vauhdit vaan riitä Rholle ;)
Joo tai kyllähän niitä vois ehkä käskyn alla pitää, mut ois turhaa stressii. ;)
PoistaMeillä kans kicksparkki, ni ehdottomasti tuut meiän mukaan ja muunkiporunkan mukaan ja itekseen pitkin peltoja ja kävelyteitä vedättäen. Meiän bravuuri on kelkalla kyläkauppaan. :D
Ja se on totta, et näkee miten Kodakin innostuu siitä, kun pääsee vetämään täysiä. Kyllähän se tykkää juostakin, mutta kyllä se ilme niin paljon muuttuu ja koko koira "nauraa", kun se pääsee painamaan omaa tahtiaan. :)
Voitas käydä sit joskus siin lähipelloil ottamas vetoapureenejä toisistamme. :)