Kohtahan tässä joutuu hommaamaan vielä kaksi koiraa lisää, että pääsisi oikein kevyt valjakolla matkoja ajelemaan. Joo tää on ihan lähtenyt lapasesta, eikä asiaa auta ollenkaan koira joka tykkää vetämisestä. :D
Lauantai aamu aloitettiin hiihtämällä Kodankaa pieni lenkki ja kun oli reilu tunti levätty, niin lähdettiin koirakavereiden Irman ja Urbon kanssa pitkälle lenkille. Lenkin alussa koirat saivat kaahotella turhat energiat pois. Kyllä ne nauttikin, kukin tyylillään. :)
Irma ja Koda |
Irma ja Koda kenguru |
Urbo eli Ubi tuttujen kesken. |
Koda, Irma ja "Ubi". |
Lauantaina lähdettiin sitten vielä iltamyöhällä tyttöjen kanssa agilityä humppaamaan. Tai no minä ja Koda humpattiin, kun muut suoritti oikeita ratoja. :P Mutta kivaa oli. Kyllä se nyt vahvasti näyttää siltä, että tuo agility on pidettävä meillä ohjelmistossa. Saadaan koheltaa molemmat juuri niin paljon kuin halutaan, eikä mikään ole väärin. Kaikesta palkitaan, kunhan on vauhtia ja vaaratilanteita. :D Näin pysyy elämä hauskana!
Kiitoksia myös Mellille, joka teki meille aivan mielettömän upean agivideon. ja ne monet aiemmatkin. :)
Toistaiseksi me siis joka toinen lauantai menemme Kodan kanssa humppaamaan eli agilityä harrastelemaan.
Tätä linkkiä klikkaamalla näet miten Koda agiliitää!
Sunnuntaina sitten pakattiin taas hiihtokamat mukaan treeneihin. Ensin oli treenit, missä mentiin paljon eteenpäin ja Koda oli hyvä. Kyllä tuosta vielä hyvä tulee, vielä kun itse oppisi. :)
Treeneistä sitten kiiruhdettiin vetohiihtoharjoituksiin. Muut näytti ihan ammattilaisille ja olivatkin sitä. Me sit hiihdettiin Kodankaa parikiekkaa. Mun kunto ei vaan yksinkertaisesti riittänyt. Hitsi et me ollaan vielä niin alussa.. mutta hei, täytyyhän sitä jonkun kuitenkin viimeinen olla ja pääasia, että on kivaa! :D
Tällä motolla yritän kertoa itselleni, että uskaltaisin osallistua vetokisoihin. Ehkä kuitenkin vasta ens vuonna. Kylhän tuli niin tajuttua oma pienuus, ku katteli miten toiset päästeli menemään.
Loppuun vielä kuva meiän viimeisestä rauhallisesta kierroksesta. Ollaan Kodan kanssa kaksisteen loppusuoralla. Kuuluu vaan suksien ja sauvojen suihke lumen päällä. Se olotila on jotenkin niin uskomaton, kun hiihtelee koiran kanssa.
Sää oli aivan mieletön tällaiseen hiihtelyyn. Ehkä minäkin vielä saan kohotettua kuntoani ja joskus vielä oikeasti hiihdetään Kodankaa, sillai ku Proot tuppaa tekee. ;)
Koda koiraladulla, minä kuvaan. Niin kaunista. :) |
Oikein hyvää talvea kaikille ja nauttikaa lumesta, lenkkeilystä ja talviurheilulajeista.
Oij..ihan huippua lukea tätä teidän (..ja vähän meidänkin) menoa :) Kodalla on paljon kaikkia ihania harrastuksia. Saa olla koira tyytyväinen elämäänsä emännän kanssa! Ei muuta, kun humppaamaan ;)
VastaaPoistaKiitos teillekin, kun pirätte meiät liikkeessä. Humppaaminen oli ihan uus aluevaltaus, mutta niin kivaa. ;)
PoistaTerri tarjoutuu sulle kakkos koiraksi hiihtoon, ni saat siihenki vähän vauhtia ja vaaratilanteita ;)
VastaaPoistaVoi olla, että me tullaan stemppaamaan Terrin kanssa ens vuonna SM:ii mukaan ni voidaan sitte siellä häntäpäässä hiihdellä omaan tahtiin.
Kuulostaa todella hyvälle. Nyt vaan kicksparkin ostoon, ni voidaan tehdä pitkiä "reki" retkiä, eikä tartte itse hiihtää ja hikoilla. :D Ens vuonna mennään varmasti SM:iin. Tuskin maltan odottaa. :)
Poista