torstai 22. marraskuuta 2012

Day Spassa

Ihmisillehän on kaikenlaista kylpylätoimintaa erilaisine kasvo-, jalka-, kynsihoitoineen ja hierontoineen. muutaman kerran olen itsekin moisiin ylellisyyksiin sortunut.

Jo pitkään on ollut tarkoitus viedä myös Koda nauttimaan tästä ylellisyydestä. Mielessä on siintänyt valohoito hiekkarannalla ja pienet limonadit (Kodalle vesi) suolahuoneessa jne. jne. vähän niinkuin Hollywood tyyliin aurinkolasit päässä palmujen katveessa.

No vihdoin ja viimein saatiin ajat sopimaan ja lähdettiin Kodan veljen, Terrin omistajan Mian kanssa Hyvinkäälle koirauimalaan.Seurassamme oli myös Terrin kaveri, pikku Reino. :)

Mä en tiedä kumpaa jännitti enemmän Kodaa vai mua, mutta sanotaanko näin, että onneksi on kuvaa ja videota muistona, et hyvinhän tuo näytti uivan ja nauttivan, siis Koda. Oma muistikuva on, että uikohan se ja jaksaakohan se?

 Koda  ja  Kodan  veli  Terri. (Kuva: Mia L).




No hetken Koda ihmetteli ramppia, mutta kerran siitä mentyä ja ohjattua toisesta rampista ylös, niin sitähän Koda sitten ui. Se suorastaan kipitti päästessään ylös rampilta takaisin reunaa pitkin lähtörampille ja hyppäsi lelu suussa veteen ja ui taas loppurampille.

Kaikki koirat meni sulassa sovussa hienosti uiden, eikä kukaan edes mennyt toisten leluille.

Uintireissun jälkeen me mentiin viel Mian kanssa Subiin laihhduttamaan 30cm. ;P Niinku Aameerikan tyyliin. ;)

Suttuisia kuvia, mutta ehkä näistä jotain saa irti. Lisään myöhemmin vähän laadukkaampia, jotka Mia otti. Kiitos Mia kuvista, ne on loistavia. :D

Ei siis vielä nämä.

Koda oottaa joko saa luvan lähteä. Pieni ankka.. eiku hetkinen koira? No keltainen mäyräkoiraa muistuttava vinkulelu, johon Koda tykästyi, oli joutunut veden varaan. Myrsky oli nousemassa.. (-Odota)

Ei huolta, rohkea vesipelastuskoira lähtee heti matkaan viestin saatuaan. (-Vapaa)

Koda syöksyi mertapäin.

 Ja juuri kun pienen keltaisen vikinä miltein lakkasi, syöksyi auttaja hätiin tarraten siitä lujasti kiinni.

Loppumatka sujuikin sitten leikiten kohti rannikkoa.


 
 Tässä näkee miten Koda oikein potkaisi takajalan suoraksi. Se todella potkaisi sen voimalla. Ekan kerran mä luulin, että jestas, nyt se kramppaa, eihän kellään mee jalat noin spagaattiin. Se oikeesti näytti niin hurjalta ja mulla on sentäs kaikki aiemmatkin koirat olleet vesipetoja.

 
Rannalle saavuttu ja tehtävä suoritettu.

-Ei kai me nyt vielä lopeteta? tuumii Koda.

 Ja eikun toiseen suuntaan. Tarkkasilmäsimmät näkevät taaempana altaassa pikku Reinon, joka ui siellä. :)

Koda tykkäs vetää tota väliä eessun taas. Alussahan se meinas lähtee seikkailee, mut ku sanoin, et tässä mennään, niin siinähän se pysy, vaikka välillä piti vähän vilkuilla mitä veli ja pikkumies tekee. :)

No heitä jo se vinku.

 

Ja syöksyhyppy vinkulelun perään. 

Sitte Koda keksi, et hei.. sehän voi mennä ihan iteki sinne altaan toiseen päähän vinkulelu suussa..

-Siis mitä toi koira luulee tekevänsä? Mä ihmettelin. Ei kai se nyt oikeesti mee tuolta itse uudestaan lelu suussa, kun mä yritin toppuutella sitä, et huilaa nyt välillä?

-No meneehän se? Ei oo totta? Vähänkö mua nauratti.

Koda syöksyili ja hyppäs rampilta itte veteen uimaan lelu suussa, kun musta ei ollu lelun heittäjäks. :D

Eihän tälle voi kun hymyillä ja kehua, miten taitava ja kekseliäs se on.




Nii ei kai siin sit mitään. Hyvinhän tää näytti näinkin toimivan. Koda halus uida, ni sit se meni ihan itte. :)

On se kyllä välillä niin fiksu, että ei voi kuin ihmetellä. ;)

Lopuksi tietysti kylpytakkia ja föönausta ja muuta hemmottelua. :)

 Sitten ei muuta kuin föönattu ja puunattu koira on valmis loppusilausta vaille eli..

Bäkkärin loimea päälle ja hieman lepoa. 

Siitä sitten heti lähdettiinkin jo kotia kohti ja täytyy sanoa, että reissu oli parempi kuin odotin. 
Varmasti menemme vielä monia kertoja tuonne uimaan. :)

Kiitos!


P.S. Onneksi on uimaloita, niin vesipedot saavat talvellakin nauttia uimisesta, kun luonnon vedet ovat talvisin  turhan kylmiä ja jäisiä.


4 kommenttia:

  1. Jos sun mielestä Koda oli pullukka, ni nyt Terriltä tippu kaikki karvat ja alta paljastu kunnon kynämies. Pitää ehkä vähän alkaa syöttämään sitä enemmän :P

    VastaaPoista
  2. :D Kynämies. :D

    Sähän näät niistä kuvistakin, et Koda on oikeasti nälkiintyneen kojootin näkönen. Mut ihan oikeesti.. toi läpi kasteleminen ei sovi sille. Se oli sen jälkeen karvainen pallokala ja se on edelleen sitä?! Mä en tajuu miten toi karva voi muokata sen niin pallurannäköiseksi?! Katotaan koska toi karvapöhötys laskee.

    Tulipa vaan mieleen, et jos viel joskus vien sen esim. näyttelyyn, ni en taatusti pese Kodaa sitä ennen. Eihän mikään koira pörhähdä tällai.. paitsi Koda. :D Ihan ku sil ei ois vyötäröökään. Mä en voi tajuta, et täs on mun kalju K kojootti. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mut eiks näyttelyissä koiran pidäkin olla "massava" eli = lihava ;)

      Poista
    2. Joo just, niinku viimenäyttelyssäkin. :D

      Ei nyt ehkä kuitenkaan ihan näin. Nyt Koda on onneks taas oma sutjakka itsensä, mut ihan käsittämätöntä miten siit voi tulla niin "lihava". Ja sakemannilla kun just se taas ei ole toivottavaa, päinvastoin. Mul on nähtävästi väärä rotu, pitäs hommaa labbis tms. ni sit pärjättäis näyttelyissäkin. :D

      Poista