sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Vihdoinkin lunta, mutta...

No tulihan se lumikin vihdoin, mutta niin vähän, että sukset ja kelkka vielä odottaa käyttöönottamista.

Vastahan meillä oli tämän näköistä..
No nyt on sentäs vähäkseltään lunta maassa.


Haku harrastuksemme on siis talviteloilla. Vetoharrastuksemmekaan ei oikein suju, koska lunta ja liukkaita teitä on liikaa pyörälle eikä lunta ole tarpeeksi hiihtoon tai kelkalla vetoon. Mikään ei siis ole hyvä.



Yritystä päästä muiden vetoharrastajien kanssa yhteistreeneihin on ollut, mutta valitettavasti päivät ovat osuneet niin, että kertaakaan emme ole vielä mukaan päässeet.

Sen sijaan olemme löytäneet uuden harrastuksen, jonka myötä olemme enemmän liikkuneet ja kartoittaneet lähimetsiämme kätköilyn merkeissä. Sitä varten ostin ihan uuden puhelimenkin ja sportträkkiriäkin varten, mutta träkkerissä ei toimi kuin aika ja kätköilyssä pitäisi vielä oppia asettamaan niitä koordinaatteja. Yllättävän vaikeaa tällaiselle tietokonewelholle. :D

Eli hieman pidempiä lenkkejä olemme tehneet tutkien erilaisia polkuja ja reittejä, mutta hissukseen kävellen, niin eivätpä ne juurikaan kuntoa kohota. No tuleepahan edes käveltyä.

Koda synttäreitä vietettiin 23.1 päivä. Päiväksi osui torstai, mutta onneksi siltikin saatiin kaveri kylään, että voitiin viettää kunnon synttärit.

Kodan virallinen nenä, eiku neljävuotias naama posetus. :)

Vielä vähän lähikuvaa nenästä.

Kodan virallinen neljävuotias sivuposetus myös.
Eikä ole aseteltu, jotta suokaa anteeks. Multa kun noi asettelut ei oikein suju.

Päivällä kävimme valoisaan aikaan tekemässä Kodankaa piiitkän lenkin ja sitten kotiin valmistelemaan synttäreitä. Rehellisyyden nimissä niin onpa joskus synttärit ihan unohtuneetkin, niin nyt ajattelin petrata. 

No kaveri tuli lähdettiin uudelle pitkälle lenkille kera kaverin. :)
Koda ja Puuhka. Kodalle jäi pitkät päälle. :D

Sitten päästiin lahjojen kimppuun.
 Ensin pelattiin "kongin" pyöritystä ja kuka nappaa eniten nameja.

Kodahan sai tuon aktivointilelun ennen synttäreitään ja voin kertoa, että siinä sitä vasta lähtee ääntä. Jos ei Koda kiihdy, kun nappuloita ei niin vaan tipahtelekaan (pallomuna kun bongaa itsensä takaisin pystyyn ja niin ison otin, että siitä on vaikea saada suulla kiinni ja kantaa), niin hyvä keino on viskellä sitä murinä-ähinän kera seinään, tuoliin tai mihin se nyt vaan sattuu lentämään. Kun oikein alkaa ketuttaa, niin molemmilla etutassuilla viskaten taaksepäin kuin kaivaessa saa hyvän äänen siitä lähtemään. Tämä on ehkä ensimmäinen ja viimeinen tällainen käytäjärkeäpeli meillä. :D

Sitten revittiinkin jo uudella pallonarulla, joka menikin heti rikki.

Koda sai uuden lelun, jolla tohkeissaan leikki ja juoksi se suussa ympäri kämppää ja toi ihmisille sitä revittäväksi. Jotenkin niin hupaisaa, kun se intoilee uusista leluista niinkuin asiaan kuuluu. :D

Sitten päästiinkin itse asiaan, nimittäin syömiseen! Oli iso kakku ja vaikka mitä herkkua tarjolla.
No joko sais ottaa?

Kameran kanssa kun säädettiin, niin ehtihän synttärisankarikin siitä kakusta vähän lipasta ja muitakin herkkuja maistella. :D On se kyllä tässä kuvassa melekonen korvaeläin, vaikkei muuten olekaan. :D

Sitten onneksi sai jo luvan syödä. Kakusta aloitettiin.

 Koirat kyllä rupesivat siihen tahtiin syömään, jotta tarvitsi ihmisten puuttua peliin. Pienet maistiaiset saivat kaikesta tarjolla olevasta herkusta, mutta loput ruoat säästettiin sitten seuraavaan päivään. :)

Vähän oli masu vissiin täynnä. No ei se oikeasti pahemmin pullottanut, koska ajoissa puututtiin.

Loppuun vielä talvikuva Kodasta.

No niin, parempia kelejä siis odotellessa, että pääsisimme vihdoinkin kelkkailemaan ja suksimaan tai sitten saa tulla jo kevät ja fillaroidaan. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti