Erämaa kutsuu

Päätettiin sitten Joukolla lähteä syvälle erämaahan, missä taivas on kattona ja oma selviytyminen omien vaistojen varassa. Joukolla voi muuten tehdä yllättävän paljon asioita, kun niitä alkaa keksimään. Joukolla voi pystyttää teltan, Joukolla voi mennä uimaan ja Joukolla voi grillata makkaraa. No asiaan. Sää ei ehkä näyttänyt parhaalta mahdolliselta, mutta mitäs pienistä. Kodakin pääsi tutustumaan uusiin koirakavereihin ja voi, että se nautti saadessaan leikkiä ja juosta toisten kanssa.

Koda ja keppi

Pieni ja komia poika

Koda ja pikkupoika

Kodan tangopartneri. Takana näkyy puupesä, missä suurimmaksi osaksi vietimme aikaa.

Koda ja "Terttu/Teppo/Torttu/Sporttitorttu/Tepe" vahtivat leiriämme villipedoilta

Sudet hiippailivat välittömästi erämaaleirimme läheisyyteen helpon ruoan toivossa. Okei näyttäväthän nuo karvattomille kojooteille ehkä enemmän, mutta pysytään nyt susissa, kun kotimaassa ollaan.

Sitten tuo tumma jylhien vuorien peto ja Koda aloittivat tangonsa.

Saatiinhan niistä yhteispotrettikin

Vähänkö Koda oli onnellinen. Villiluonto tekee ihmeitä.

Se siitä vahdista ja petojen varoittajasta. Sammui kuin saunanlyhty päästessään telttaan, eikä mikään häirinnyt sen unia.

Aina välillä täytyy lähteä kesällä kokeilemaan, että vieläkö sitä säilyy villissä erämaassa hengissä. Se on jotenkin hienoa olla yhtä luonnon kanssa ja nauttia sen tuomasta rauhasta.(Välineurheilua parhaimmillaanm, sillä mukanamme on teltat, patjat, riippukeinut, kylmälaukut, peitot, tyynyt jne. lista on loputon, sillä täytyyhän sitä viihtyä).

Puupesä on parasta silloin. Ei haittaa karhut tai muutkaan villipedot. Siellä on turvassa ja sielu lepää tuulen kevyesti keinuttaessa. Pää tyynyllä ja peitto ympärillä, hyvä kirja mitä lukea ja kahvi käden ulottuvilla kalliolla. Täydellistä. Hämärän hiipiessä laskeudutaan puupesästä ja sytytetään nuotio, jotta pedot eivät uskaltaisi liian lähelle. Grillataan lihaa, makkaraa, vaahtokarkkeja, tomaatteja, juustoja ja vaikka mitä. Kaikki nauttivat ja kun nuotio alkaa keskiyön jälkeen hiipumaan, niin pienten soihtujen (fikkari) kanssa kuljetaan lopulta telttaan nukkumaan. Ei tarvitse kauaa nukkumattia ootella, kun kuulee puita sahattavan oikein urakalla ja itsekin liittyy sakkiin hurjaan.

Kiitos eräReetoille, otetaan viel tänäkesänä uusiks. :)